Mikä ero on maahanmuuttajataustaisella..

Suurimmalla osalla on heikko suomenkielentaito, jos lainkaan taitoa. Useimmat eivät ole koskaan käyneet koulua. Useimmat eivät osaa lukea tai kirjoittaa omaa kieltään. Useimmilla on pitkäaikaisia terveydellisiä ongelmia. Naiset ovat asuneet Suomessa 2 - 20 vuotta. Harva heistä on integroitunut yhteiskuntaamme. Harvalla on minkäänlaisia sosiaalisia verkostoja. Useilla arjen hallinta on hyvin heikoissa kantimissa. Useimmat heistä eivät saa hoidettua asioitaan terveyskeskuksessa, Kelassa, työvoimatoimistossa, lasten päiväkoti- tai kouluasioissa. Muutamia poikkeuksia mahtuu joukkoon. Heitä kaikkia yhdistävä asia on, että he ovat työhaluisia!

Kaikki ovat olleet kotouttamistoimenpiteiden piirissä. Kaikki ovat osallistuneet vähintään yhdelle suomenkielen kurssille. Kaikilla on oma sosiaalityöntekijä, toisilla maahanmuuttoasioihin erikoistunut työntekijä. Työvoiman palvelut he saavat maahanmuuttoasioihin erikoistuneesta yksiköstä. Kelan henkilökunta on varmasti koulutettu kohtaamaan maahanmuuttajia. Nämä naiset käyttävät hyvin paljon terveyskeskuksen palveluja ja ovat usein saaneet väärän diagnoosin, jopa väärän hoidon vaivaansa.

Kysynkin, miksi naiset eivät ole sopeutuneet, integroituneet, työllistyneet ja erityisesti, miksi he eivät puhu suomea ja voi hyvin? Missä mättää ja pahasti?

Meidän toimintamme tavoitteena on saada naiset avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Mitä se sitten vaatii? Kaikki edellä mainitut huolet, vaivat ja ongelmat on ensin poistettava, jotta henkilöstä tulee työkykyinen. Käytännössä me opetamme heille suomenkielen, arjen hallinnan ja asioiden hoitamisen. Käymme selvittämässä konkreettisesti kaikki asiat niin terveyskeskuksessa, Kelassa kuin sosiaalitoimessakin. Integroimme naiset yhteiskuntaan yhteisöllisen ja osallistavan toimintamme avulla. Löydämme ja saamme esiin naisista heidän taitonsa ja kehittämistarpeensa. Kerromme hyvinvoinnin aakkoset ruokavaliosta ja liikkumisesta lähtien oman itsensä kunnioittamiseen. Opetamme, millaiset ovat naisten oikeudet Suomessa.

Tavoite on saada vuosittain vähintään 30 % asiakkaista jatkopoluille. Tähän tavoitteeseen on päästy. Asiakkaat, jotka meiltä siirtyvät uuteen vaiheeseen elämässään, pärjäävät ja ovat suomalaisia suomalaisten rinnalla.

Tarvitaanko Suomessa räätälöityjä palveluja erikseen maahanmuuttajille? Onko niistä todellista hyötyä puolin ja toisin? Ovatko palvelut ja olemassa olevat toimenpiteet maahanmuuttoa, integroitumista ja työllistymistä ajatellen tehonneet?

Väitän, etteivät ole. Emme ole työyhteisössämme tarvinneet mitään erityistä koulutusta maahanmuuttajien kohtaamiseen. Kohtaamme heidät samalla tavalla kuin kantaväestön ihmisetkin. Tarjoamme saman avun ja toimenpiteet. Oli kyseessä sitten maahanmuuttaja, pakolainen tai suomalainen pitkäaikaistyötön niin samanlaiset ongelmat heillä on ja samanlaista hoitoa ja toimenpiteitä he tarvitsevat ihmisinä. Yhteisen kielen puuttuminen on selkeä ja erottava tekijä. Nainen, ihminen on samanlainen tuli hän mistä päin maailmaa tahansa. Samat huolet ja vaivat meillä kaikilla useimmiten on.

Emmehän me laita romanejakaan omalle luukulle, emmekä kehitysvammaisia tai seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia. Vai laitammeko?

Tämä kirjoitus perustuu usean vuoden aikana tehtyyn työhön maahanmuuttajien sekä heidän parissaan työskentelevien kanssa. Olen myös keskustellut aiheesta asiakkaittemme sekä muiden maahanmuuttajaystävieni kanssa.

Vantaalla 10.2.2010

Johanna Sjöholm
Vantaan Nicehearts ry
Naisresurssikeskus Pihlaja
Mahdollistaja-hanke