Maahanmuutto ei ole yksiselitteistä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lehti kauhisteli taannoin pääkirjoituksessaan rasismin nousua Suomessa. Pääkirjoittaja piti ällöttävänä käsitystä, että maahanmuuttaja vie suomalaisen työpaikan. Pääkirjoituksesta ei käy ilmi millaiset maahanmuuttajat noita suomalaisten paikkoja ovat viemässä, myöskään rasistisina pidettyjä ilmiöitä ei eritellä, lukuun ottamatta aikanaan maahanmuuttoministeri Thorsiin kohdistuneita uhkailuja. Kirjoituksesta jää sellainen jälkimaku, että rasisteja ovat ne, jotka eri syin kritisoivat työperäistä maahanmuuttoa.
 
Suomessa on tällä hetkellä noin 300.000 työtöntä, kun huomioidaan myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat. Piilotyöttömät huomioiden tuo määrä olisi huikeasti suurempi. Joukossa on lukuisa joukko aiemmin maahan muuttaneita henkilöitä. Tässä tilanteessa STTK:n lehden pääkirjoituksessa kerrotaan, etteivät suomalaiset ole halukkaita tekemään niitä töitä, missä maahanmuuttajat työskentelevät ja ettei vessaharja sovi suomalaisen käteen. Pidän tuollaista ajattelutapaa suoranaisena loukkauksena suomalaista työväkeä kohtaan ja erityisen ihmeteltävänä kun se esiintyy palkansaajapuolta edustavan työmarkkinajärjestön lehden pääkirjoituksessa.
 
Tällä hetkellä Suomessa muun muassa bussinkuljettajina työskentelevät maahanmuuttajat, eivät ole juurikaan tänne työn takia tulleita. Poikkeuksen tekevät ehkä virolaiset. Taustalla on monia muita muuton syitä, joita en ainakaan minä halua kyseenalaistaa. Tällaisia ovat vaikkapa inkerinsuomalaisten tai pakolaisten tänne tulo. Päinvastoin pidän päättäjien toimia mummokarkotuksissa ja kerjäläisiä kohtaan epäinhimillisinä ja osoituksena siitä miten pinnallista suomalaisten humanismi on.

Kun työperäisessä maahanmuutossa puhutaan työvoiman tuonnista ts. rekrytoinnista suomalaisille työmarkkinoille tilanteessa, jossa työttömien määrä on näin suuri, on se mielestäni selkeä uhka suomalaisten työllistymiselle. Tässä kohdassa suomalaisen yhteiskunnan tulee kyetä tekemään työn tekemisen ehdot ja työolot sellaisiksi, että suomalainenkin voi ne työt vastaanottaa. Kohtaanto-ongelma on ratkaistavissa koulutuksella, tukemalla työntekijän liikkumista paikkakunnalta toiselle, paremmilla palkoilla ja kunnon työsuhteilla mutta ei sellaisilla pätkätyöehdoilla, joita työnantajat ovat herkeämättä tarjoamassa. On muistettava myös se, ettei nyt jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistyminen ole helppoa, päinvastoin.
 
Yksi ala, jolle työvoimaa on jo tuotu ja ollaan tuomassa, on hoitoala. Järjestäytymisen osalta erityisen STTK:lainen ala. Tässä valossakin edellä mainitsemani pääkirjoitus vaikuttaa kummalliselta ja henkilökohtaisesti terveyspalveluja tarvitsevana arveluttavalta. Suomessa koulutetaan hoitoalalle ammattitaitoista henkilökuntaa. Nämä eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pysy alalla. Jonkun arvion mukaan jopa kymmeniätuhansia hoitajia työskentelee muilla kuin omalla alallaan, tuhansia ulkomailla omassa ammatissaan.

Eikö olisi aika tehdä esimerkiksi suomalaisesta hoitoalasta, muita aloja unohtamatta, niin palkitseva, että kaikki koulutetut pysyisivät alalla? Entä potilasturvallisuus? Voinko todella olla turvallisin mielin oman terveyteni ja sairauden tullen hoitoni kanssa, kun en ymmärrä tai tule ymmärretyksi sen kummemmin lääkärin kuin hoitajankaan kanssa asioidessani? Onko muuten Filippiineillä tarpeeksi sairaanhoitajia heidän potilaidensa tarpeisiin?

Heikki Karhu

Työ & Toiminta ry:n edustaja Mahdollistaja -projektissa. Työskentelee työsuojelupäällikkönä ja erilaisia sijaisuuksia tehden Työ & Toiminta ry:ssä.