Hanke Ajankohtaista Blogi Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttava työtoiminta on lainsäädännössä asetettu kuntien vastuulle. Tällä tavoin se on erotettu niistä työvoimapoliittisista toimista, jotka ovat ELY-toimistojen vastuulla. Tällä toimenpiteellä on haluttu toisaalta luoda paremmat edellytykset sellaisille toimille, joita huonoimmassa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat ja toisaalta parantaa työvoimatoimistojen voimavaroja etsiä työtä niille, jotka suoralta kädeltä pystyvät sopivan työn vastaanottamaan.
Valtio maksaa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta kunnille 10,09 euroa per lain piiriin kuuluva henkilö. Toisaalta kunta joutuu palauttamaan Kelalle yli 500 päivää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneiden päivärahasta puolet ellei kunta ole järjestänyt tällaista henkilöä aktiivitoimenpiteiden piiriin.
Kunnat toteuttavat saamaansa tehtävää varsin eri tavoin. Osa kunnista on mukana työvoimapalvelukeskuksissa (TYP), joissa on yhdistettynä kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoimatoimistojen henkilökuntaa. Näiden tarkoituksena on, että asiakas saa kaikki työllistymisedellytyksiä parantavat toimenpiteet saman katon alta. Tällaisia palvelukeskuksia on ympäri maan vajaa kolmekymmentä.
Joillakin kunnilla on omia toimiyksikköjä niiden henkilöiden auttamiseksi, joiden työmarkkinakelpoisuus on alentunut. Loput hoitavat työllistämiseen ja kuntouttamiseen liittyvät, myös lain säätämät kuntouttavan työtoiminnan palvelut jonkun, usein perusturvan, hallintokunnan oman työn ohessa. Esimerkiksi Nurmijärven kunnassa työllistämisasioita hoiti oman toimensa ohessa nuorisotoimenjohtaja ja asuntosihteeri sekä perusturvassa kuntouttavaa kaksi henkilöä. Sittemmin Nurmijärvi tuli liitetyksi Hyvinkään työvoimapalvelukeskukseen Hyvinkään ja Nurmijärven muodostettua Pohjois-Uudenmaan työvoimatoimiston.
Yhtälailla kun kuntouttavan työtoiminnan hallinnointi on järjestetty kunnissa eri tavoin, on myös sen käytännön toteuttaminen riippuvaista kunnan päätöksistä ja valitsemasta linjasta. Monissa kunnissa tyydytään maksaman Kelalle päivärahapalautukset, eikä juurikaan uhrata voimavaroja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Osa kunnista järjestää itse kuntouttavaa työtoimintaa omien hallintokuntiensa erilaisissa aputöissä.
Monet kunnat ostavat kuntouttavan työtoiminnan palveluita muilta julkisyhteisöiltä, esim. seurakunnilta tai paikkakunnalla toimivilta yhdistyksiltä tai säätiöiltä. Näissä tapauksissa ostopäätöstä on monasti edeltänyt kilpailutus.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ei sen kummemmin kunnalle kuin muullekaan organisaatiolle ole ilmaista. Kuntouttavan työtoiminnan tasokkaalle järjestämiselle on lukuisia edellytyksiä. Tarvitaan asianmukaiset tilat, riittävästi työhönsä perehtynyttä työnjohto- ja ohjaushenkilökuntaa, motivoivaa työtä sekä vielä ryhmätoimintaakin, joka ei ole varsinaista työtoimintaa. Hyvän kuntouttavan työtoiminnan edellytyksiin kuuluu myös ruokailun järjestäminen. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää mm. yksin eläville asiakkaille.
Kokemustemme mukaan halvimmillaankin yksi kuntouttavan työtoiminnan päivä edellä mainituilla palveluilla maksaa n. 30 euroa. Hintaan tietysti vaikuttaa olennaisesti järjestämispaikkakunnan hintataso. Esimerkiksi tilojen vuokratasolla on ratkaiseva merkitys.
Sijoitus kunnalle ei ole kuitenkaan turha. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö ei tarvitse läheskään sellaista määrää kunnan peruspalveluja kuin kuntoutuksen ulkopuolella oleva, koska hänen oman elämänsä hallinta paranee, mikä puolestaan kohentaa hänen elämänlaatuaan. Ja mikä parasta, onnistunut kuntouttava työtoiminta voi saattaa asiakkaan normaaliin työelämään ja uudelleen yhteiskunnan toimivaksi osaksi.
Valitettavan usein kuntouttavan työtoiminnan ostajalla on kriteerinä ainoastaan raha. Halvin tarjous voittaa. Tarjouspyynnöissä kriteerit ovat eri kunnissa erilaisia ja eritasoisia. Vähimmillään tarjouksessa ostetaan paikka, missä kuntoutettava voi tehdä työtä. Tällöin tietysti odotetaan, että paikassa on työnjohto ja normaalit työn tekemisen edellytykset. Työterveyshuolto ja vakuutukset ovat aina ostajan vastuulla. Enimmillään tarjouspyynnössä odotetaan työpaikan ja työnjohdon lisäksi henkilökohtaista ohjausta ja ryhmätoimintaa. Tällöin ostaja tarjoaa tueksi myös omat ohjaajansa ja jatkuvan kanssakäymisen ja konsultoinnin kuntoutettavan tilanteesta. Näihin tarjouspyyntöihin sisältyy myös ruokailun järjestäminen.
Heikki Karhu
Työnsuunnittelija
Työ & Toiminta ry
www.kierratys.net
